Palveluita, kumppanuutta ja tukea

Kerron tällä sivulla palveluistani ja lähestymistavastani. Räätälöin asiantuntijapalvelut aina vastaamaan asiakasyhteisöjen tarpeita. Palvelut ovat keväällä 2021 tarjolla pääosin etäyhteyksin (teams, zoom).

Hyvinvoinnin juurilla kouluyhteisöjen arjessa -yhteisövalmennusmalli perusopetukselle yhteisöllisen hyvinvointityön tueksi

Perusopetuksen tärkeä tavoite, inklusiivinen koulu, edellyttää että koulun kaikki käytännöt tukevat oppilaiden tunnetta yhteisöön kuulumisesta. Tavoitteena on, että jokainen koulua käyvä lapsi ja nuori voisi tuntea olevansa arvokas yhteisön jäsen, jolla on muille tärkeää annettavaa. Systeemistä lähestymistapaa sovelletaan laajasti myös muissa lapsi- ja perhepalveluissa. Siten systeeminen lähestymistapa luo siltaa myös eri toimijoiden välille hyvinvointialueilla ja kunnissa.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, tarkemmin perusopetuksen oppilashuolto ja Curiosa ovat yhdessä kehittäneet kouluyhteisön hyvinvointityötä tukevan valmennusmallin, jota ohjaa pyrkimys luoda kouluista sellaisia yhteisöjä, joissa ihmissuhteet tiedostetaan kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvoinnin perustaksi. Tavoitteena on, että koulun aikuiset saavat tukea toisiltaan ja kaikki lapset ja nuoret voivat kokea turvallisuutta, osallisuutta, kuulumisen tunnetta ja arvostusta.

Yhteisöllisellä prosessilla kohti systeemistä ajattelutapaa koulussa

Valmennuksen lähtökohtana on yhteisöllinen oppiminen, joka sitouttaa koulun toimijoita laajasti. Valmennukseen kutsutaan tarpeeksi suuri ryhmä koulusta. Kun systeemiseen ajatteluun perehdytään ryhmänä, voi ryhmä toimia omassa koulussa uudenlaisen ajattelun edistäjänä rehtorin tuella.

Valmennusprosessi koostuu kolmesta valmennuspäivästä, välitehtävistä ja juurrutustapaamisista koulun johdon ja/tai henkilöstön kanssa valmennuspäivien lomassa ja jälkeen. Valmennusryhmät kootaan kahden koulun henkilöstöstä. Mukaan yhteen ryhmään otetaan noin 10 henkilöä/osallistuva koulu. Ryhmä muodostetaan kummankin koulun rehtoreista, oppilashuollon avainhenkilöistä ja opettajista.

Koulut tekevät jo nyt paljon työtä oppilaiden ja koko yhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Valmennukset tulevat tueksi tähän työhön. Ne tarjoavat koko kouluyhteisön käyttöön käsitteitä ja lähestymistapoja, jotka ovat heti sovellettavissa arkeen. Keskeistä valmennuksissa on yhteinen aika ja mahdollisuus pohtia omaa koulua ja sen käytäntöjä ryhmänä.

Valmentajatiimi kunnan tai alueen koulujen tueksi

Valmennusprosessin jälkeen kouluja ei jätetä yksin juurruttamaan uutta ajattelua. Koulun valmennusryhmää tavataan kouluun vietävissä juurrutustapaamisissa. Samalla kunnassa valmennuksia koordinoivia vastuuhenkilöitä tuetaan järjestämään valmennetuille kouluille säännöllisiä verkostotapaamisia.

Curiosan yhteisöllinen valmennusmalli perustuu kestävään kehittämiseen. Kun kunta/opetuksen järjestäjä tilaa pilottivalmennuksen, se pääsee samalla ”livekouluttamaan” kolme omaa työntekijäänsä hyvinvointityön valmentajiksi. Kunnan omat valmentajat saavat näin valmiudet toteuttaa valmennuksia kunnan muissa kouluissa pilottivalmennuksen jälkeen Curiosan tukemana.

Kun kunnassa käynnistetään yhteisöllinen valmennus, voidaan valmennustiimi muodostaa Curiosan ja kunnan omista työntekijöistä. Kunnasta etsitään mukaan kolme työntekijää, joilla on mahdollisuus osallistua valmennusprosessin suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on, että kuntaan muodostuu näin systeemisestä valmennuksesta hyvin perillä oleva tukitiimi mm. juurruttamistyön tueksi.

Valmennusprosessin jälkeen kouluja ei jätetä yksin juurruttamaan uutta ajattelua. Koulun valmennusryhmää tavataan kouluun vietävissä juurrutustapaamisissa. Samalla kunnassa valmennuksia koordinoivia vastuuhenkilöitä tuetaan järjestämään valmennetuille kouluille säännöllisiä verkostotapaamisia.

Koulut tekevät jo nyt ansiokasta työtä oppilaiden ja koko yhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Valmennukset tulevat tueksi tähän työhön. Ne tarjoavat käsitteitä ja lähestymistapoja, jotka ovat heti sovellettavissa arkeen. Keskeistä valmennuksissa on yhteinen aika ja mahdollisuus pohtia omaa koulua ja sen käytäntöjä ryhmänä.

Työnohjausta systeemisellä, dialogisella, voimavarakeskeisellä otteella

Olen dialoginen, voimavarakeskeinen työnohjaaja. Tarjoan työnohjausta kaikenlaisille työyhteisöille. Työnohjaukset voidaan toteuttaa teamsilla tai paikanpäällä.

Tukea verkostomaiseen kehittämiseen ja verkostojohtamiseen

Monialainen, monitoimijainen, moniammatillinen. Nämä käsitteet toistuvat tavoitteina julkisissa palveluissa. Sujuvaan monitoimijaiseen yhteistyöhön ei kuitenkaan ole aina helppo päästä. Ammattilaiset törmäilevät monenlaisiin yhteistyön esteisiin: yhteisen kielen puuttumiseen, näkemyseroihin, eri suuntaisiin tavoitteisiin. Mikäli asiakastasolla halutaan toimia toisin, on myös johdon toimittava toisin – löydettävä toisensa ja yhteiset tavoitteet.

Julkisissa organisaatioissa yhteensovittava johtaminen ja verkostomainen yhteistoiminta ovat aina vain tärkeämpää osaamista.

Olen kouluttautunut hyvinvointipalveluiden verkostojohtajaksi ja hankkinut tästä kokemusta sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Lapsi- ja perhepalveluiden lastensuojeluverkostot saivat paljon aikaan ohjelmavuosina 2016-2018.

Tulen mielellään fasilitoimaan verkostomaista kehittämistyötä kunnissa ja alueilla.

Koulutusta, asiantuntijatukea, sisällöntuotantoa

Kaikilla on omat intohimonsa. Itselleni uuden oppiminen on eräs keskeisimmistä. Erityisesti innostun sellaisesta uudesta tutkimustiedosta, joka resonoi arkeen ja käytännön kokemuksiin.

Seuraan aktiivisesti eri teemoihin liittyvää kansainvälistä ja kotimaista tutkimusta. Tätä tietoa olen tuonut myös suomalaisten ammattilaisten ulottuville tutkimusblogeissa ja julkaisuissa.

Koulutus- ja asiantuntijapalveluideni (asiantuntijaluennot, podcastit) asiakkaita ovat olleet mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turun yliopisto, SOCOM, Tampereen kaupunki ja DIAK-ammattikorkeakoulu sekä Solutos Oy.

Ota yhteyttä: paivi.petrelius@curiosa.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *